Peruskoulun merkitys Suomessa
Peruskoulun tehtävänä on varmistaa, että jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ja mahdollisuus käydä koulua ja saada maksutonta perusopetusta. Tämä oikeus ei riipu sukupuolesta, vakaumuksesta, kulttuurista, sosioekonomisesta asemasta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
Mahdollisuuksien tasa-arvo on olennainen osa yhteiskuntaamme, ja koulutus on keskeinen tekijä, joka auttaa kaikkia saavuttamaan onnellisen ja mielekkään elämän. Peruskoulun ansiosta jokainen voi pyrkiä hyvään elämään suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena.
Yhdenvertaisuus ja koulutuksen merkitys
Ihmisten menestys ja onni eivät aina riipu heidän omasta yrittelijäisyydestään. Ihmiset syntyvät erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin ja jotkut ovat lahjakkaampia tai heidän ominaisuuksiaan arvostetaan enemmän. Onnella ja sattumallakin on merkitystä. Peruskoulu kuitenkin parantaa kaikkien mahdollisuuksia tavoitella onnellisuutta. Eriarvoisuus on siedettävämpää, kun kaikilla on ainakin lähes samat lähtökohdat kouluttautua ja menestyä. Perussivistys parantaa ihmisten edellytyksiä omien elinolosuhteidensa parantamiseen laillisesti. Monipuolistunut maailmankuva auttaa heitä löytämään useampia vaihtoehtoja onnellisen elämän rakentamiseen ja turhien konfliktien välttämiseen.
Peruskoulun puolustaminen
Suomalaista peruskoulua kannattaa puolustaa, sillä tasa-arvoinen koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ensimmäinen puolustuslinja. Koko kansakunnan ja sen yksilöiden sivistyksen kohottaminen on välttämätöntä, koska tieto ja ymmärrys auttavat meitä tekemään parempia valintoja. Koulutus on yhteiskuntarauhan ja maailmanrauhan edellytys ja ilman rauhaa emme voi olla onnellisia, emmekä selvitä nykymaailman suurista haasteista.
Peruskoulun päätarkoituksen eli tasa-arvoisten sivistysedellytysten varmistaminen saattaa edellyttää peruskoulua koskevan ajattelun monipuolistamista. Peruskoulusta ja siinä vallalla olleesta kehityksestä on hyödyllistä puhua ilman hegemonisen ideologian painolastia. Esimerkiksi yhtenäiskouluaateen ja sen käytännön järjestelyjen jatkuvaa laajentamista on voitava tarkastella avoimin mielin. Peruskoulu ei ole ainakaan vielä mikään monokulttuuri. Voidaanko peruskoulun jalointa päämäärää tavoitella toisin, yhtä hyvin ja ehkä viisaammin kuin nyt?
_____________________________________________
B.H. 3.7.2024