Opetusajatuksia on tuottajansa vapaa-ajan hanke ja harrastus, jossa tiedon tuottamisen keinona on tässä yhteydessä opetusajatteluksi kutsuttu konstruktiivinen ajatusleikki.1 Opetusajattelun tulokset ovat todellisuuspohjaisia kuvitelmia eli opetusajatuksia. Leikin tuloksia esitellään sivustoilla peruskoulu.fi ja rehtori.fi. Opetusajatuksien tarkoituksena on toimia opetusalan työntekijöiden ja johtajien työssään tarvitseman koherenssin tunteen2 ja työhyvinvoinnin edistäjänä.3
Peruskoulua ja johtajuutta käsittelevä Opetusajatuksia -hanke on väliaikainen. Kesällä 2024 aloitetun hankkeen tavoitteena on kestää kymmenen vuotta ja päättyä kesällä 2034.
Peruskoulu.fi -sivuston tehtävänä on jakaa ja luoda koulutusta ja kasvatusta koskevia näkökulmia suomalaisen peruskoulun ja perusopetuksen kehittämisen virikkeeksi. Sen tarkoituksena on tukea omaa työtään ja koulujaan kehittävien opetustyön ammattilaisten ja ammatillisten oppimisyhteisöjen työn mielekkyyttä.4
Rehtori.fi -sivuston tehtävänä on jakaa ja luoda koulutuksen ja kasvatuksen sekä opetuksen ja opiskelun johtamista koskevia näkökulmia oman henkilökohtaisen ymmärryksen ja itsensä johtamisen perspektiivistä. Rehtori.fi -sivuston kohderyhmänä ovat myös omaa työtään ja koulujaan kehittävät opetustyön ammattilaiset ja ammatilliset oppimisyhteisöt.
Rehtori.fi -sivusto on suunnattu ammatillisten oppimisyhteisöjen tueksi ja etenkin oman oppilaitoksensa johtamistyötä pohtivien rehtorien ja opettajien inspiraation ja tiedonkin lähteeksi. Koulutyöhön kohdistuvan vaikutusvallan vuoksi kohderyhmänä ovat myös koulutyön hallinnolliset johtajat ja hallintotyön tekijät.
Jaetun johtajuuden hengessä koulutyön johtamisen katsotaan kuuluvan kaikille koulutyön tekijöille: opettajille ja rehtoreille, mutta myös oppilaille. Opetusajatuksissa koulutyönä pidetään ei vain opetusta ja kouluhallintoa, vaan ennen kaikkea oppimiseen ja kasvuun tähtäävää opiskelua. Koko koulun oppimisyhteisössä jokainen koulutyön tekijä on oppijan asemassa.
Tehtävissään ilman suoraa kouluyhteisössä tapahtuvaa oppilaiden opetus- ja kasvatustyötä tekeviä hallinnollisia koulutyön johtajia ja hallintotyön tekijöitä ei pidetä koulutyön tekijöinä. Heille kuuluvia koulutyön johtamiseen kuuluvia velvollisuuksia voidaan jakaa koulujen rehtoreille, mutta harvemmin kuitenkaan opettajille.
Peruskoulu.fi ja rehtori.fi sivustot eivät edusta peruskoulua, eivätkä rehtoreita. Ne ovat yksityisiä ja niillä esitetään ja käsitellään vain julkaisijansa mielestä tutustumisen arvoisia näkökulmia. Se ei ole kuitenkaan mitenkään poikkeuksellista peruskoulua ja sen kehittämistä koskevassa keskustelussa: poikkeuksellista on sen tunnustaminen. Peruskoulukeskustelussa omien mielipiteidensä esittäminen yleisinä totuuksina on yleistä ja inhimillistä.
Peruskoulun kehittäminen järjestelmän ylätasoilla on politiikkaa ja sillä on politiikan ominaisuudet. Vallallakin olevissa ja parhaiksi väitetyissäkin järjestelmissä on merkittäviäkin puutteita, sillä yhteiskunnalliset järjestelmät ovat historiallisen prosessin tuotoksia. Peruskoulu ei ole vapaa syntyprosessin siihen aiheuttaneista vinoumista ja osa peruskoulu.fi -sivustolla esitetyistä malleista ja puheenvuoroista pyrkii valaisemaan peruskoulua tästäkin perspektiivistä. Opetusajatusten pääfokus on kuitenkin käytännön peruskoulutyön ja sen johtamiseen tarkastelussa. Peruskoulua sen perusperiaatteiltaan pidetään puolustamisen arvoisena instituutiona.
Opetusajatuksia -hankkeen julkaisemilla ajatuksilla ja näkökulmilla on lukijansa ja katsojansa maailmankuvan muodostukseen vain sen verran valtaa, mitä hän niille itse tahtoo antaa. Ihmisten todellisuutta koskevilla käsityksillä on kuitenkin vaikutusta siihen, minkä tiedon varassa he toimivat ja muuttavat itseään, ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa.
Opetusajatuksia -hankkeen julkaisemilla ajatuksilla ja näkökulmilla on lukijansa ja katsojansa maailmankuvan muodostukseen vain sen verran valtaa, mitä hän niille itse tahtoo antaa. Ihmisten todellisuutta koskevilla käsityksillä on kuitenkin vaikutusta siihen, minkä tiedon varassa he toimivat ja muuttavat itseään, ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa.
Opetusajatuksia -hankkeen julkaisemilla ajatuksilla ja näkökulmilla on lukijansa ja katsojansa maailmankuvan muodostukseen vain sen verran valtaa, mitä hän niille itse tahtoo antaa. Ihmisten todellisuutta koskevilla käsityksillä on kuitenkin vaikutusta siihen, minkä tiedon varassa he toimivat ja muuttavat itseään, ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa.
Vaikka opetusajatukset perustuvatkin leikkiin, niin leikki on luovaa toimintaa ja luominen kuuluu kehittämiseen ja kulttuurien kehittymiseen.5 Jos siis tahdot kehittää koulutusta, kasvatusta ja johtajuutta, koulukulttuuria ja ennen kaikkea itseäsi, mikset leikittelisi peruskoulu.fi ja rehtori.fi -sivustojen epätäydellisillä ajatuksilla. Ehkäpä löydät sieltä niiden vaillinaisuudestakin huolimatta inspiraation, joka kannustaa sinuakin maailmankuvasi täydentämiseen.
Opetusajatuksien tuottamisen, julkaisun ja niihin perehtymisen motiivina on ihmisen tiedontarve.6 Tieteellistä viitekehystä tämän tietotoiminnan ymmärtämiselle voi tarjota tiedonhankintatutkimus.7 Opetusajatusten yksityiset lähtökohdat sitovat tämän toiminnan tutkijoiden Brenda Dervin ja Michael Nivan esittämään käyttäjäkeskeiseen paradigmaan. Vaihtoehtona olisi järjestelmäkeskeinen paradigma. Reijo Savolaisen ja Ari Haasion mukaan tiedonhankintatutkimuksen kehittämiselle olisi eduksi, jos näitä kahta paradigmaa ei asetettaisi jyrkästi vastakkain, vaan yritettäisiin yhdistää niiden parhaita puolia.8 Ja mikä pätee tiedonhankintatutkimukseen, pätenee tiedon hankintaan ja sen välitykseenkin.
Opetusajatuksissa järjestelmäkeskeistä peruskoulua lähestytään käyttäjäkeskeisesti. Visuaalisella hahmottamisella on tärkeä rooli opetusajatusten kehittelyssä ja sen vuoksi kuvilla ja malleilla on myös keskeinen rooli myös ajatusten välittämisessä. Opetusajatuksiin voi perehtyä vaikka pelkästään katselemalla.
BH 1.7.2024
______________________________________
1 Kts. tiedon luomisen konstruktiivisesta luonteesta vaikka: Novak, Joseph D.: Tiedon oppiminen, luominen ja käytäntö. Käsitekartat työvälineinä oppilaitoksissa ja yrityksissä. Keuruu: PS-kustannus, 2002. ISBN 952-451-057-X. Haasio, Ari & Savolainen, Reijo: Tiedonhankintatutkimuksen perusteet. s. 59-60. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004. ISBN 951-692-577-4.
2 Kts. koherenssin tunteesta: Salutogenesis, Sense of coherense. En.wikipedia.org: https://en.wikipedia.org/wiki/Salutogenesis#Sense_of_coherence. ( Koherenssin tunne on sosiologi Aaron Antonovskyn kehittämä ihmisten stressinsietokykyä selittävä ominaisuus ja keskeinen osa hänen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin proaktiiviseen edistämiseen kehittämäänsä salutogenesis -teoriaa.)
3 Kts. koherenssin tunteen ja työhyvinvoinnin yhteydestä mm.: Siirilä, Jani: Jatkuva oppiminen lisää koherenssin tunnetta ja hyvinvointia. E-signals. Haaga-Helia 21.5.2019. https://esignals.fi/teemat/hyvinvointi/jatkuva-oppiminen-lisaa-koherenssin-tunnetta-ja-hyvinvointia/#34d8ac36 .
4 Professori Joseph D. Novakin mukaan oppimisen on oltava mielekästä ja hän näkee tehokkaan opettajuuden ja johtajuuden edellyttävän samoja kriteereitä kuin mielekäs oppiminen. (Kouluissa, joissa oppiminen on koko organisaation tarkoitus, tämä korostunee erityisen paljon.) Kts. Novak, Joseph D., 2002. Luku 2 Mielekäs oppiminen johtaa voimien lisääntymiseen, s. 29-46 ja luku 7 Tehokas opettaja / johtaja. Ajattelun, tunteiden ja toiminnan rakentava eheyttäminen, s. 140-226.
5 Huizinga, Johan: Leikkivä ihminen: Yritys kulttuurin leikkiaineksen määrittelemiseksi. Suomentanut Sirkka Salomaa. 3. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-12156-8. ( Kts. Homo Ludens, en.wikipedia.org )
6 Tiedontarve. Fi.wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedontarve.
7 Tiedonhankintatutkimus. Fi.wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedonhankintatutkimus.
8 Haasio, Ari & Savolainen, Reijo: Tiedonhankintatutkimuksen perusteet. s. 59-60. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004. ISBN 951-692-577-4.
KUVAT: VETORSTOCK.COM